sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Hampaiden raspaus & kasvimaan mylläys

Viikko se taas vierähti. Tekemistä riittäisi niin, että hädin tuskin on nukkumaan kerinnyt/malttanut. Toissa sunnuntaina tuli sentään vietettyä yksi päivä sängyssä maaten, podettuani vatsatautia. Hepat on nyt kuitenkin ollut ykkösenä, koska Tipalla olisi edessä ensi viikolla toivottavasti sen viimeinen Ypäjän reissu näissä merkeissä. Tai siis, minustahan se on mukavaa, että tammuska pääsee vähän maailmaa näkemään ja reissailemaan, mutta Tipan ensi viikon suorituksesta on kiinni sen reissukaverin koulusta valmistuminen ratsastuksen ohjaajaksi.


Eläinlääkäri kävi hampaat hoitamassa. Tippa sai maininnan hammas karttaan; hyväkuntoinen nuori! <3 Ponikin sai kehuja; raspaus onnistui ilman rauhoitusta, kiva poni! 


Maanantaina Tippa pääsi tekemään maneesissa viimeiset pienet estetreeninsä. Violetin sävyinen puomi oli jostain syystä epäilyttävä ja se piti ylittää alkuun pukin kera:


Sujuva kolmen esteen rata:


Torstaina pääsin kesken työpäivän kokeilemaan sumbaa työhyvinvointi iltapäivän merkeissä. Specsaversin mainos on oikein osuva kuvaamaan fiiliksiäni. Ei tällainen rautakanki, huonolla koordinaatio kyvyllä tuollaisessa vauhdissa pysy mukana. Menoni oli samaa luokkaa nuiden vanhuksien kanssa. Oli ihan kivaa, mutta todella turhauttavaa. Kyllä lämmin tuli, mutta kun en liikkeitä osannut, en voinut vetää täysillä; ratsastustunnilla palaa huomattaavsti enemmän kaloreita. Mä olisin tarvinnut sumban alkeistunnin, missä olisi koreografit opeteltu ensin hitaammassa temmossa. Eli, jos sumbatunnit todellakin ovat vain tuollaisia, en kyllä mukaan uskalla toiste itsekseni lähteä ja tosiaan ratsastustunnista saan enemmän irti. :)


Noin kolmeviikkoa sitten laitoin pari vuorokautta vesilasissa lionneen Pirkka syöntikypsän mangon siemen multaan. Yön aikana mullasta oli noussut verso pintaan! Tämän kavua on kyllä jännä ruveta seuraamaan.


Kavimaalla ei viime kesänä kasvanut, kuin mansikat ja ruohosipuli ja muuten rikkaruohoja. Elättelen toivoa istutusaltaista, mutta kerta sellaisia en ole vieläkään saanut, oli maalle tehtävä jotain. Vanhempani aloittelivat kasvimaan mylläämistä ympäri jo viime viikolla ja nyt eilen me jatkettiin sitä isännän kanssa. Nyt se näyttää
siltä, että sinne uskaltaisi vaikka jotain kylvääkkin. Jos sitä vaikka ensi kesäksi sais ne kunnon altaat...  


Miehen helmikuun lopulla nimppari lahjaksi saama gerpera rupesi kukkimaan uudelleen pari viikkoa sitten. Toivottavasti kukka kestää vielä tiistaihin asti, eli miehen synttäreitäkin koristamaan. :) 

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...