Eipä tullut Kisu eilen illalla sisälle, kun sitä huhuilin ennen nukkumaan menemistäni, joten se sai viettää yönsä ulkona. Aamulla se ei sitten huuteluja kaivannutkaan, vaan pujahti oven rakosesta heti sisälle, kun läksin aamutallia hoitamaan. Palattuani tallista Kisuli retkotti keittiön pöydällä sikeässä unessa. Ikkunalaudalla sillä on lupa olla, mutta kun pöydän ja ikkunalaudan välistä hohkaa patterista niin mukavasti lämpöä... Rupea nyt sitten tuossa syömään aamupalaa...
Levollista sunnuntaita kaikille!
Ihana Kisu!! <3
VastaaPoistaKissat on niin mahtavia kun ne osaavat kunnolla rentoutua rankan saalistusyön jälkeen.
Kunpa itsekkin osaisi uuvuttavien työpäivien jälkeen heittäytyä samanlailla, tuntematta hunoa omatuntoa laiskottelusta. :D
Poista